Suomen kieli arjessa ja hallinnossa Lautakuntakokous paljasti selkeän kielen merkityksen ja tulevaisuuden haasteet

Syyskuun loppupuolella, 26.9.2025, Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan pöydän äärellä käytiin keskusteluja, jotka ulottuivat viranomaispäätöksistä morfologisiin yksityiskohtiin ja suomen kielen tulevaisuuteen. Kokous muistutti, ettei kieli ole vain sanoja ja sääntöjä – se on osa kaikkea, mitä yhteiskunta tekee ja miten se ajattelee.

Kun viranomainen kirjoittaa, hän tekee työtään kielessä

Virkakielen tutkija Ulla Tiililä toi lautakuntaan raportin, joka pysäyttää miettimään: mitä tapahtuu, kun viranomainen hylkää etuushakemuksen? Asiakirja ei ole vain paperiarkki tai PDF, vaan kielen avulla tehty päätös – ja sillä hetkellä kieli ratkaisee, ymmärtääkö kansalainen itseään koskevan ratkaisun.

Tiililä huomautti, että keskustelu viranomaiskielestä jää usein liian pinnalliseksi. Puhutaan yksittäisistä kirjoitustaidon puutteista tai lain pykälien sanamuodoista, mutta unohdetaan, että taustalla on kokonainen työkulttuuri ja tekninen järjestelmä, joka vaikuttaa siihen, millaista tekstiä syntyy. Jos ohjelmistot ja prosessit eivät tue selkeää kieltä, ei edes huippukirjoittaja saa aikaan ymmärrettävää tekstiä.

Lautakunta oli yhtä mieltä yhdestä asiasta: kieliasiantuntijat pitäisi ottaa mukaan jo silloin, kun järjestelmiä ja työtapoja uudistetaan. Kyse ei ole pelkästä tyylistä tai pilkunpaikasta, vaan oikeusvaltion ytimestä. Jos ihminen ei ymmärrä, mitä viranomainen päättää hänen elämästään, luottamus järjestelmään alkaa murentua.

Viikoittain vai viikottain? Kielessä elää oma rytminsä

Kun keskustelu siirtyi yksityiskohtiin, lautakunta tarttui kiehtovaan ilmiöön: joukoittain, jaksoittain, viikoittain. Vai pitäisikö sanoa joukottain, jaksottain, viikottain?

Ohjeiden mukaan oikea muoto on -ittain, mutta todellisuudessa ihmiset viljelevät molempia. Tämä ei ole vain pikkuseikka, vaan muistutus siitä, kuinka kieli hengittää jatkuvasti. Normit vetävät yhteen suuntaan, käytäntö toiseen, ja jossain välissä syntyy arkinen kompromissi, joka jää elämään puheeseen ja kirjoitukseen.

Lautakunta kuitenkin muistutti, että jos on epävarma, vastaus löytyy Kielitoimiston sanakirjasta ja ohjepankista. Niistä voi nähdä paitsi suositellun kirjoitusasun myös sen, miksi juuri se muoto on vakiintunut.

Ja jos olet joskus pelannut Sanulia, tiedät jo, että tällaiset päätteet voivat olla kultaakin kalliimpia. Johdospäätteet kuten -ttain ja -ittain tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia – sekä kielen ystävälle että sanapeliharrastajalle.

Suomen raja kartalla – vai mielissä?

Kolmas iso keskustelunaihe oli vakavampi: miten suomen kielen käyttöalaa voisi seurata. Matti Räsänen esitteli alustavan suunnitelman pysyvästä seurantojärjestelmästä, joka kertoisi, missä määrin englanti on vallannut tilaa suomelta ja miten vähemmistökielet voivat Suomessa.

Ajatus on selkeä – ja välttämätön. Ilman säännöllistä seurantaa ei kukaan tiedä, missä suomea käytetään ja missä sen käyttö vähenee. Räsänen ehdotti, että tätä valvontaa voisi tehdä Kotimaisten kielten keskuksessa, mutta kuten niin usein, resurssit jäävät esteeksi. Lautakunta kuitenkin painotti, että tällainen seuranta olisi olennaista suomalaisen kielipolitiikan tulevaisuudelle.

Kielenhuolto on yhteiskunnan huoltoa

Jos kokouksesta jäi käteen yksi lause, se voisi olla tämä: kieli on käyttöä, ja käyttö on yhteistä vastuuta.
Kielenhuolto ei ole tekninen toimenpide, vaan yhteiskunnan perusrakenteen osa. Meidän kielellinen infrastruktuurimme koostuu tietojärjestelmistä, hallintoteksteistä, sanakirjoista ja sanoista, joita käytämme joka päivä. Jokainen niistä vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme toisiamme – ja itseämme kansana.

Tiivistetysti

• Selkeän viranomaiskielen taustalla on muutakin kuin hyvä kirjoittaja: tarvitaan toimivia järjestelmiä ja työskentelytapoja.
• Adverbit kuten -ttain / -ittain elävät muuttuvaa elämää kielessä. Oikea asu kannattaa tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta.
• Kielten käyttöalojen seuranta olisi tärkeää, jotta ymmärtäisimme suomen, englannin ja vähemmistökielten todellisen aseman Suomessa.
• Sanuli- ja sanapeliharrastajille: johdospäätteiden tuntemus voi syventää kielen tajua – pelissä ja elämässä.

Mitä sinä ajattelet? Pitäisikö englannin vaikutusta suomeen seurata tarkemmin?
Ja kun seuraavan kerran näet kirjoituksen viikottain – huomaatko sen vai annatko kielen elää, kuten se aina on tehnyt?

Lähteet:
Kotimaisten kielten keskus – Lautakunnan pöydällä tekstityö ja kielioppi (6.10.2025)
Ulla Tiililä – Ymmärrettävät päätökset vaativat toimivia kirjoittamisen olosuhteita (13.6.2025)
Matti Räsänen – Kielten käyttöalojen seuranta. Esiselvitys (Kotus-julkaisut 82)
Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki