Suomen murteiden sanakirja rikastuu yli 3400 uudella sanalla – kielellinen aarrearkku kasvaa ja säilyttää elämän tarinoita
Jos olet joskus miettinyt, mitä kaikkea suomalainen kieli on nähnyt ja kokenut, vastaus löytyy Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Suomen murteiden sanakirjasta. Se on kuin valtava arkku, täynnä sanoja, jotka ovat syntyneet savupirteissä, pelloilla, työpajoissa ja torien laidalla – ja nyt tuo arkku on jälleen saanut täydennystä.
Lokakuussa 2025 julkaistun uuden jakson myötä sanakirjaan lisättiin yli 3 400 uutta artikkelia, jotka kattavat aakkosvälin noukkiainen–nysäveitsi. Näiden myötä sanakirjan verkkoversiossa on jo noin 191 000 artikkelia sekä yli 75 000 levikkikarttaa, jotka näyttävät, missä päin Suomea kutakin murresanaa on käytetty.
Ja vaikka kyse on sanoista, kyse on paljon muustakin: jokainen niistä on pala suomalaisen elämän historiaa.
Sanat, jotka tuovat arjen näkyviin
Uusien lisäysten joukossa on sanoja, jotka tuntuvat kuin suoraan vanhoista kyläjutuista:
- Noukkiainen – poimintapalkka, maksu kerääjän tekemästä työstä.
- Nurmennuttura – paikallinen nimitys eräälle sienelle.
- Nysäveitsi – veitsi, jota käytettiin loppuun saakka, vaikka terä olisi ollut jo kulunut.
Nämä sanat maistuvat maalaiselämältä, työltä ja käytännön kekseliäisyydeltä – ajalta, jolloin jokaisella esineellä ja työllä oli oma nimensä ja tarinansa.
40 vuotta sanakirjatyötä – ja matka jatkuu
Sanakirja on kulttuurityö, joka on jatkunut sukupolvien yli. Työ juontaa juurensa 1800-luvun kielikeräyksiin, ja ensimmäinen painettu osa (a–elää) ilmestyi vuonna 1985. Sen jälkeen painettuja osia on julkaistu useita, ja vuodesta 2012 lähtien sanakirja on ollut verkossa. Vuonna 2021 julkaistu uusi verkkoversio avasi murteiden maailman kaikille kiinnostuneille, ei vain tutkijoille.
Sanakirjaa kootaan yli kahdeksan miljoonan sanalapun aineiston pohjalta. Työtä johtaa päätoimittaja Kirsti Aapala, jonka mukaan tavoitteena on, että valmiina kokonaisuudessa on jopa 350 000 artikkelia. Työtä tukee myös Suomen Kulttuurirahasto, jotta uusi toimitussukupolvi voi jatkaa perinnettä.
Miksi tämä kaikki on tärkeää?
Murteet ovat kuin ikkunalaseja: ne päästävät valoa menneisyyteen ja näyttävät, miten suomalaiset ovat eläneet ja puhuneet eri puolilla maata. Suomen murteiden sanakirja tekee tästä näkyvää – se on yhtä aikaa tieteellinen työkalu ja kulttuurinen aarrearkku.
Jokainen uusi sana lisää ymmärrystä siitä, mistä tulemme ja millainen kielellinen kudos Suomi on. Se osoittaa, että kieli on elävä, muuttuva osa identiteettiämme.
Sanuli-fanit, korvat hörölle
Sanuli-harrastajille sanakirja tarjoaa lukemattomia uusia oivalluksia ja yllätyksiä. Murresanat voivat auttaa löytämään sanoja, joita et muuten ajattelisi. Seuraavat vinkit auttavat, kun haluat hyödyntää murresanoja sanapeleissä:
- Tarkkaile päätteitä. Murteissa esiintyy paljon johdoksia kuten “-inen” tai “-sto”.
- Lyhyys on valttia. Monet murresanat, esimerkiksi nysä tai nuttu, perustuvat lyhentymiin.
- Ajattele käsillä. Murresanat kuvaavat usein esineitä, töitä tai luontoa – sanoja, jotka nousevat konkreettisesta arjesta.
Sanat elävät, kun ne jaetaan
Sanakirjan työ on enemmän kuin tutkimusprojekti – se on tapa pitää kieli elävänä. Kun murresanat ovat kaikkien ulottuvilla verkossa, ne saavat uuden elämän kirjoissa, peleissä ja puheessa.
Sanat kuten noukkiainen tai nysähti eivät ehkä enää kuulu arkikieleen, mutta ne kantavat mukanaan menneiden sukupolvien tarinoita. Nyt nuo tarinat ovat vain klikkauksen päässä.
Yhteenveto:
- Sanakirjaan lisättiin yli 3 400 uutta artikkelia (aakkosväli noukkiainen–nysäveitsi).
- Sanakirjassa on nyt noin 191 000 artikkelia ja yli 75 000 levikkikarttaa.
- Projekti on jatkunut yli 40 vuotta ja tähtää 350 000 artikkeliin.
- Sanakirja on sekä tieteellinen projekti että kunnianosoitus suomen kielen elävälle perinnölle.
Mikä on sinun oma suosikkimurresanasi – se, joka tuo mieleen jonkin paikan, äänen tai ihmisen?