Vaan ja mutta pilkku

Ohje pähkinänkuoressa

Vaan– ja mutta-konjunktioihin on mahdollista soveltaa kahta sääntöä, uutta ja vanhaa:

Vaan ja mutta pilkku – ohje kokonaisuudessaan

Vaan ja mutta ovat kumpikin rinnastuskonjunktioita, joten niihin liittyvät samat pilkkuohjeet kuin kaikkiin muihinkin saman kategorian sanoihin

Aina asia ei ole ollut näin, sillä aiemmin mutta– ja vaan-sanojen edelle suositeltiin aina pilkkua. Tämän säännön soveltaminen on kuitenkin edelleen mahdollista.

Tässä esimerkkejä aiheesta:

Mutta vai vaan

Vaan ja mutta pilkku säännöt on tärkeä ymmärtää, mutta hyvä on tiedostaa myös se, kumpaa näistä kahdesta sanasta kannattaa käyttää.

Kieltolauseessa kielletään aluksi jokin ominaisuus tai asian tilanne, ja vaan-alkuinen jakso esittää sille korvaavan vaihtoehdon. Mutta-alkuisessa jaksossa kielletystä asiasta jätetään puolestaan jokin asia voimaan, eli se ikään kuin “myönnetään” osittain.

Tässä simppeli esimerkki:

Mutta-lauseella on siis mahdollista korvata alussa olevassa kieltolauseessa kumottu asia, joka on jollakin asteikolla heikompi kuin alkuperäinen. Vaan-sanaa ei ole mahdollista soveltaa tällaisissa tilanteissa.

Tässä muutamia havainnollistavia esimerkkejä:

Vaan-sanaa on mahdollista käyttää tilanteissa, joissa vastakkain ovat kaksi toisensa poissulkevaa asiaa:

Vaan toimii myös silloin, kun korvaava asia on toista “vahvempi elementti”. Mutta ei sovi näihin tilanteisiin, koska se jättää osan alun lauseesta voimaan.

Vaan-lauseissa esiintyy monesti lisäosana sana päinvastoin tai pikemminkin, joiden tehtävänä on korostaa vastakkainasettelua:

Mutta voi olla mukana kieltolauseen jälkeen myös muussakin kuin korvaavassa mielessä. Tällöin kaksi asiaa on yleensä asetettu vastakkain niin, ettei ilmaus vastaa odotuksia.

Näissäkin lauseissa pätee sama mutta pilkku -sääntö kuin kaikissa tekstin esimerkeissä.

Myönteiset ja kielteiset ilmaukset

Myönteisissä ja kielteisissä ilmauksissa mutta korostaa vastakkainasettelua, minkä johdosta se on yleiskielessä yleisin konjunktio näissä tilanteissa. Vastaavissa tilanteissa puhekielessä ja kirjoituksissa käytetään myös sanaa vaan, mutta silloin henkilö haluaa tuoda enemmän omaa ääntänsä esiin.

Molemmat toimivat myönteisten lauseiden jälkeen uuden puheenaiheen aloittamisessa, ja silloin ne toimivat virkkeiden aloittajina.

Tässä muutamia havainnollistavia esimerkkejä:

Tässä lyhyet ohjeet vaan ja mutta pilkku -aiheeseen.

Tämä sivusto käyttää evästeitä taatakseen parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.
Hyväksy!