Maria Lehtonen johtoon Vanhan kirjasuomen sanakirjassa – uusi aikakausi suomalaisen kielenhistoriallisen tutkimuksen kärjessä
Kotimaisten kielten keskuksessa (Kotus) tapahtuu ensi keväänä merkittävä vaihdos. Filosofian maisteri Maria Lehtonen astuu toukokuussa 2026 Vanhan kirjasuomen sanakirjan (VKS) päätoimittajan tehtävään, kun pitkään työtä johtanut Pirkko Kuutti jää eläkkeelle. Nimitys vahvistettiin Kotuksen tiedotteen mukaan lokakuussa 2025 – ja se on hyvä uutinen kaikille, joita kiehtoo suomen kielen historia ja sen kiehtovat kerrostumat.
Ikkuna menneisyyteen – kieli vuosilta 1540–1810
Vanhan kirjasuomen sanakirja on kuin aikamatka ajanjaksoon, jolloin suomen kirjakieli vasta otti ensiaskeleitaan. Se kattaa sanat ja ilmaisut 1500-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun – ajalta, jolloin Mikael Agricola loi ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä ja jolloin kielen rakenteet alkoivat hiljalleen vakiintua.
Tämä sanakirja ei ole vain tutkijoiden apuväline. Se on todellinen aarrearkku kaikille, jotka ovat koskaan miettineet, miltä suomi kuulosti ennen kuin siitä tuli nykyinen, moderni kieli. Sieltä löytää sanoja ja kielikuvia, jotka ovat jo kadonneet arkikielestä – ja voi nähdä, mitä kaikkea on säilynyt tähän päivään asti.
Sanakirjaa on julkaistu verkossa vuodesta 2014 alkaen, ja siihen lisätään aineistoa jatkuvasti. Hanke on saanut merkittävää tukea Koneen Säätiöltä vuodesta 2012, mikä on tehnyt mahdolliseksi pitkäjänteisen, tieteellisesti tarkkanäköisen työn.
Maria Lehtosen oma kielimatka
Lehtonen tuntee projektin läpikotaisin. Hän aloitti VKS:n parissa jo vuonna 2012, ensin apurahatutkijana, ja on vuodesta 2021 toiminut päätoimittajan sijaisena. Hän kuvaa työtään ”palkitsevaksi ja innostavaksi” – miksi ei olisi? Sanakirjatyö yhdistää kielitieteen täsmällisyyden ja historian elävän hengityksen.
Lehtosen aikakaudella VKS:n toimitustyössä korostuvat kaksi asiaa: korkea tieteellinen laatu ja digitaalinen saavutettavuus. Toisin sanoen, vanha kieli tuodaan uuden teknologian avulla kaikkien ulottuville. Tavoitteena on, että tutkijoiden lisäksi myös opettajat, opiskelijat ja tavalliset kielen ystävät löytävät sanakirjasta iloa ja hyötyä.
Kielihistoria kohtaa Sanuli-pelaajan
Saattaa kuulostaa kaukaiselta ajatukselta, että 1500-luvun sanasto voisi kiinnostaa nykypäivän Sanuli-pelaajaa – mutta todellisuudessa yhteyksiä on yllättävän paljon.
Vanhan kirjasuomen sanamuodot paljastavat, miten kieli rakentaa merkityksiä. Johdokset kuten -inen ja -llinen tai verbipäätteet -uttaa ja -ella olivat käytössä jo vuosisatoja sitten, samoin monet yhdyssanat, joiden logiikka elää yhä tämän päivän pelilautojen arvoituksissa. Niiden tunteminen auttaa ymmärtämään suomen kielen rakennetta ja ehkä jopa pelaamaan fiksummin.
Koneen Säätiön hiljainen mutta ratkaiseva rooli
Vanhan kirjasuomen sanakirja on esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kulttuurirahasto satsaa pitkäjänteisesti tieteen ja kulttuurin vuoropuheluun. Koneen Säätiö on tukenut hanketta jo yli kymmenen vuoden ajan, rahoittaen suurimman osan sanakirjan tutkijatyöstä.
Tällaiset projektit eivät yleensä täytä otsikoita päivittäin, mutta niiden merkitys kasvaa ajan myötä. Ne säilyttävät tietoa, jota ilman ymmärryksemme kielestä – ja itsestämme sen puhujina – olisi huomattavasti köyhempi.
Uusi sukupolvi sanakirjatyön johdossa
Maria Lehtosen nimitys merkitsee myös eräänlaista sukupolvenvaihdosta. Pitkän uran tehneet asiantuntijat siirtävät viestikapulan seuraaville, jotka tuovat mukanaan digitaaliset työkalut, avoimen datan ja uusia tutkimusmenetelmiä.
Vanhan kirjasuomen sanakirja on osa Kotuksen laajempaa verkkojulkaisujen perhettä, johon kuuluvat myös Kielitoimiston sanakirja ja Suomen murteiden sanakirja. Yhdessä ne muodostavat perustan sille, miten suomen sanasto tallennetaan, tutkitaan ja jaetaan.
Lyhyesti:
- Maria Lehtonen aloittaa Vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittajana toukokuussa 2026.
- Teos kartoittaa suomen kirjakielen varhaisinta vaihetta, 1500–1800-lukuja, ja on luettavissa verkossa.
- Koneen Säätiö on tukenut hanketta ratkaisevasti vuodesta 2012.
- Työ yhdistää kielihistorian tutkimuksen, modernin digitaalisen sanakirjatyön ja kulttuuriperinnön vaalimisen.
Ehkä seuraavan kerran, kun kohtaat oudolta kuulostavan sanan pelissä tai kirjassa, voit miettiä: voisiko sen juuret löytyä 1700-luvun käsikirjoituksesta? Vanha kirjasuomi ei ole vain historiaa – se on osa tarinaa, jota me yhä kirjoitamme joka päivä.