Aion vai aijon

Suomen kielessä on monia sanoja, joiden ääntäminen arjessa poikkeaa niiden oikeasta kirjoitusasusta. Aion on hyvä esimerkki: puheessa sanan keskellä usein kuullaan [j]-äänne, jolloin sana kuulostaa siltä, että se kirjoitetaan aijon – mutta tämä on virheellinen kirjoitusasu. 

Tällainen ilmiö ei ole virhe ääntämyksessä, vaan täysin luonnollinen osa suomen kielen foneettista rakennetta. Kirjoitetussa kielessä pyritään kuitenkin johdonmukaisuuteen ja sääntöihin, ja siksi aion on ainoa oikea muoto yleiskielessä.

Samankaltaisia esimerkkejä ovat:

Mikä on sanan ”aion” kieliopillinen tausta?

Aion on verbi aikoa taivutettuna preesensissä, yksikön ensimmäisessä persoonassa:

Sanalla ilmaistaan tulevaa toimintaa tai aikomusta – se kertoo suunnitelmasta, halusta tai päätöksestä. Aion on siis kieliopillisesti täysin selkeä ja looginen muoto.

Esimerkkejä:

Kieltomuodossa se muuttuu:

Virheellinen muoto ”aijon” ei taivu eikä taivuteta missään virallisessa kieliopissa.

Mistä virheellinen muoto ”aijon” syntyy?

Virhe kirjoitetussa muodossa johtuu useimmiten seuraavista syistä:

  1. Puhekieli ohjaa ajattelua

Useimmat ihmiset eivät päivittäin puhu täysin yleiskielisesti. Siksi puheessa esiintyvä aijon tarttuu helposti myös kirjoittamiseen.

  1. Sanan nopea ääntäminen peittää muodon

Nopeasti puhuttaessa [ai-on] liukuu helposti muotoon [aijon], mikä voi johtaa virheelliseen kirjoittamiseen etenkin ilman tarkistamista.

  1. Kirjoitustaitojen kehittyminen

Nuoremmat kirjoittajat tai ne, jotka eivät lue säännöllisesti, eivät välttämättä tunnista kirjallista normia.

  1. Automaattinen kirjoitus mobiililaitteilla

Autokorjaus voi hyväksyä myös virheellisiä muotoja, jos ne on aiemmin kirjoitettu useasti.

Äänteelliset ilmiöt ja ero puhekielen ja yleiskielen välillä

Suomen kielessä on monia sanoja ja muotoja, joissa puhekielen ääntäminen poikkeaa merkittävästi kirjoitetusta yleiskielestä. Tämä johtuu siitä, että puhekielessä äänteet usein mukautuvat tai yhdistyvät puheen rytmiin ja nopeuteen.

Esimerkiksi sana aion ääntyy puheessa usein [aijon], koska konsonanttien väliin muodostuu liukuäänne [j]. Tämä ilmiö on normaali osa suomen ääntämystä eikä sinänsä virheellinen – mutta kun sama muoto kirjoitetaan, yleiskielinen muoto aion on ainoa oikea.

Muita tyypillisiä esimerkkejä:

Yleiskielen hallinta vaatii siis ymmärrystä siitä, että puhutun ja kirjoitetun kielen säännöt eivät aina ole samat – ja kirjoitetussa kielessä on tärkeää pysyä oikeinkirjoituksen mukaisessa muodossa.

”Aion” ja Sanuli – miksi oikeinkirjoitus ratkaisee?

Sanuli on suosittu sanapeli, jossa pelaaja arvaa sanan kirjain kerrallaan. Se on suomenkielinen versio Wordle-pelistä ja haastaa pelaajan sanavaraston, kielikorvan ja oikeinkirjoituksen taidot.

Sanulin säännöt ovat yksiselitteiset:

”Aion” on siis pelikelpoinen, ”aijon” ei.

Mitä tämä merkitsee pelaajalle?

Sanuli ei ainoastaan viihdytä, vaan myös opettaa suomen kieltä käytännön kautta – juuri tällaiset muodot kuin aion tekevät siitä erinomaisen apuvälineen niin oppijoille kuin kielen harrastajille.

Sanuli-pelaajan taktiikka: rakenne vihjeenä

Sanuli on peli, jossa kielenrakenteen tunteminen voi ratkaista voiton. Kun pelaaja huomaa sanassa tietyn kirjainyhdistelmän – esimerkiksi -ion – hän voi päätellä, että kyseessä saattaa olla aion, eikä jokin keinotekoinen tai virheellinen muoto kuten aijon.

Strategisia vinkkejä Sanuliin:

Sanulin pelaaminen ei ole vain sanojen arvailua – se on myös kielioppipeli.

Muita helposti sekoittuvia verbimuotoja

Samankaltaisia tapauksia kuin aion löytyy monia. Tässä esimerkkejä verbimuodoista, joita kirjoitetaan usein väärin puhekielen vaikutuksesta:

Virheellinen muotoOikea kirjoitusasuSelitys
aijonaion”Aikoa”-verbin minä-muoto
mennäämennäänPassiivimuoto: ”nyt mennään”
ollaanolemmeMe-muoto monesti puhekielessä
teetteköteetkö”Tehdä”-verbin yks. 2. persoona
oottekooletteko”Olla”-verbin mon. 2. persoona

Näiden muotojen hallitseminen auttaa paitsi kirjoittamisessa myös Sanuli-tyyppisissä peleissä, joissa virheellinen muoto ei koskaan tuo oikeaa vastausta.

Miten automaattinen oikoluku voi johtaa virheisiin?

Nykyään suuri osa kirjoittamisesta tapahtuu puhelimella tai tietokoneella, ja automaattiset oikoluku- ja tekstinsyöttöjärjestelmät vaikuttavat yhä enemmän siihen, miltä lopullinen teksti näyttää. Vaikka nämä työkalut ovat hyödyllisiä, ne eivät aina erota oikein kirjoitettua muotoa virheellisestä – erityisesti silloin, kun kyse on puhekielisistä ilmauksista, joita käyttäjä on aiemmin kirjoittanut usein. Esimerkiksi sana aijon ei välttämättä herätä virheilmoitusta, jos kirjoittaja on käyttänyt sitä usein. Puhelimen automaattinen ehdotus saattaa jopa tarjota virheellistä muotoa oikean tilalle, mikä vahvistaa virheellistä tapaa. Tämä on yksi syy siihen, miksi on tärkeää ymmärtää sääntöjen mukainen muoto, eikä luottaa pelkästään teknisiin apuvälineisiin. Automaattiset korjaukset voivat auttaa monessa tilanteessa, mutta ne eivät korvaa omaa kielikorvaa ja kielen ymmärrystä. Vinkki: Jos olet epävarma oikeasta muodosta, tarkista se luotettavasta lähteestä, kuten Kielitoimiston sanakirjasta – tai pelaa Sanulia ja opi virheistäsi!

Harjoitustehtävä: korjaa virheellinen muoto

Harjoittele oikeinkirjoitusta korjaamalla seuraavat virkkeet. Mikä kohta on väärin kirjoitettu?

  1. Me aijon mennä uimaan huomenna.
  2. Etkö sää tiijä koska mennää?
  3. Ootteko te menossa samaan paikkaan?
  4. En aijo enää yrittää kolmatta kertaa.
  5. Meijän pitäis jo lähteä.

Oikeat muodot:

  1. Me aiomme mennä uimaan huomenna.
  2. Etkö sinä tiedä koska mennään?
  3. Oletteko te menossa samaan paikkaan?
  4. En aio enää yrittää kolmatta kertaa.
  5. Meidän pitäis jo lähteä.

Tällaiset harjoitukset auttavat vahvistamaan kirjoitustaitoa ja tekemään oikeinkirjoituksesta automaattista – myös Sanulin tiukoissa tilanteissa.

Tämä sivusto käyttää evästeitä taatakseen parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.
Hyväksy!