Kansainvälinen viittomakielten päivä 2025 Kuurojen Liiton 120 vuotta kieltä kulttuuria ja saavutettavuutta juhlistamassa
Syyskuun kalenteriin mahtuu monia juhlapäiviä, mutta yksi niistä jää helposti yleisön katseilta piiloon. Joka vuosi 23. syyskuuta vietetään kansainvälistä viittomakielten päivää – hetkeä, joka muistuttaa siitä, että kieli on paljon enemmän kuin sanoja tai viittomia. Se on osa kokonaisen viikon mittaista juhlaa, jossa huomion saavat viittomakielet, kielelliset oikeudet ja yhteisö, joka näiden kielten kautta elää.
Vuosi 2025 antaa päivälle erityistä merkitystä. Tuolloin Kuurojen Liitto täyttää 120 vuotta. Ajatus siitä, että jo yli vuosisadan ajan on ollut järjestö, joka kantaa viittomakielisten asioita eteenpäin Suomessa, kertoo paljon kielen merkityksestä ja sinnikkyydestä.
Viittomakieli – oma kieliperheensä
Moni ajattelee, että viittomakieli on yksi ja sama kaikkialla maailmassa. Totuus on aivan toisenlainen: maailmassa elää vähintään 300 erilaista viittomakieltä. Ne eivät ole toistensa murteita tai kansainvälinen elehdintäkoodi, vaan itsenäisiä kieliä – omilla sanastoillaan, kieliopillaan ja kulttuurisilla merkityksillään.
- Suomalainen viittomakieli – noin 5 500 käyttäjää, joista arviolta 3 000–4 000 kuuroja
- Suomenruotsalainen viittomakieli – pieni, mutta sitkeä ja tarkasti dokumentoitu kieliryhmä
Viittomakieli ei myöskään kuulu vain kuuroille. Perheenjäsenet, ystävät ja kuulevat lapset, joiden vanhemmat ovat kuuroja, muodostavat kaikki osan kieliyhteisöä. Tämä tekee kielestä elävän ja monikerroksisen.
120 vuotta työtä ja vaikuttamista
Suomessa yksi toimija nousee aina esiin, kun puhutaan viittomakielten asemasta: Kuurojen Liitto. Se on paljon enemmän kuin tukiverkosto – se on ääni, joka on ajanut viittomakielisten oikeuksia läpi historian. Liiton työ on monipuolista:
- sanakirjatyötä ja kielineuvontaa
- vaikuttamistyötä viittomakielisten oikeuksien puolesta
- vertaistukea ja yhteisöllistä toimintaa
- yhteistyötä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa
Viittomakielten virallinen asema näkyy konkreettisesti siinä, että Suomessa toimii viittomakielten oma kielilautakunta – samalla tavalla kuin suomen ja ruotsin kielille. Se kertoo paljon siitä, ettei kyse ole apuviestinnästä, vaan täysivaltaisesta kielestä.
Saavutettavuus on perusoikeus
Vaikka viittomakieli on saanut tunnustetun aseman, arjessa esteitä löytyy yhä. Ajattele uutisia, oppimateriaaleja tai viranomaisviestintää: jos ne eivät ole viittomakielellä saavutettavissa, merkittävä osa yhteiskunnasta sulkeutuu monilta ihmisiltä.
Siksi muistutus on kirkas: saavutettavuus ei ole erityoikeus, vaan perusoikeus.
Mitä yhteistä Sanulilla ja viittomakielillä on?
Ehkä et olisi arvannut, mutta jopa suosittu sanapeli Sanuli liittyy tähän tarinaan. Molemmissa kyse on siitä, että pienillä nyansseilla voi olla iso merkitys. Viittomakielessä jo käden liikkeen pieni muutos voi muuttaa koko sanan. Samalla tapaa Sanuli opettaa, kuinka tarkasti kielet toimivat ja miten yksi kirjain voi ratkaista kaiken.
Kielityö, sanastojen kehittäminen ja jatkuva oppiminen yhdistävät peliä ja viittomakieliä – molemmissa laajennetaan maailmaa, yksi sana tai viittoma kerrallaan.
Yhteenveto
- Kansainvälistä viittomakielten päivää vietetään 23. syyskuuta joka vuosi.
- Vuonna 2025 Kuurojen Liitto juhlii 120-vuotista taivaltaan.
- Suomessa on kaksi viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen.
- Viittomakielet ovat tunnustettuja, perustuslain turvaamia kieliä.
- Kuurojen Liitto ja Kotus tekevät jatkuvaa työtä niiden vahvistamiseksi.
Lopulta ehkä tärkein oivallus on tämä: kieli ei ole pelkkä viestinnän väline. Se on yhteyden silta, identiteetin peili ja mahdollisuus olla oma itsensä. Maailmassa on satoja viittomakieliä – kaikki yhtä rikkaita kuin puhututkin kielet. Millaisia tarinoita niiden kautta avautuisi sinulle?