Kielineuvonnan sydämessä Elävä suomen kieli arjen kysymysten ja oivallusten keskellä

Kuvittele hetki, että suomen kieli olisi elävä olento – se hengittää, muuttuu ja sopeutuu ympäristöönsä. Juuri tähän elävään kieleen pureutuu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kielineuvonta, paikka, jossa suomi kohtaa käyttäjänsä arjen keskellä. Siellä kysymykset sinkoilevat päivittäin: miten tämä sana taipuu, kirjoitetaanko se yhteen vai erilleen, ja mitä ihmettä pitäisi sanoa virallisessa kirjeessä?

Syksyn 2025 aikana näiden kysymysten äärellä ovat työskennelleet harjoittelijat Sara Hack ja Reeta Östberg, jotka ovat päässeet suoraan suomen kielen sydämeen – sinne, missä kieli ei ole pelkkää teoriaa, vaan elävää vuoropuhelua.

Kysymykset paljastavat, miten suomi todella elää

Kielineuvontaan tulevat kysymykset ovat kuin ikkunoita suomalaisten kielenkäyttöön. Yksi miettii pilkkua, toinen taivutusta, kolmas sitä, miten oma nimi käyttäytyy epämääräisessä lauseessa.

Joku kysyy, kirjoitetaanko vastaantuleva yhteen vai erikseen. Toinen ihmettelee, käydäänkö Tokmannissa vai Tokmannilla. Ja ehkä joku kolmas pohtii, miten sukunimi Korte taipuu – onko se Kortteen vai Korten?

Vastauksia ei voi napata suoraan yhdestä kirjasta. Neuvontatyö vaatii sekä tarkkuutta että oivallusta: joskus apuna on Kielitoimiston sanakirja, joskus vanha kielilautakunnan suositus.

”Neuvonnassa yksikään päivä ei ole samanlainen – eikä yksikään kysymys”, Hack ja Östberg kuvailevat hymyillen.

Kysymysten kirjon kautta piirtyy kiinnostava kuva kielipolitiikasta käytännössä. Se kertoo, että ihmisillä on aito halu kirjoittaa ja puhua hyvin. Kielineuvonta toimii sillanrakentajana: se tuo yhteen asiantuntijoiden tiedon ja tavallisten puhujien kokemuksen.

Ne samat ikuiset pähkinät – yhdyssanat, sijamuodot ja nimet

Kielineuvonnan suosituimmat aiheet toistuvat vuodesta toiseen, mutta jokainen tapaus on taas vähän omanlaisensa.

• Yhdyssanat: Onko vastaantuleva liikenne yksi sana vai kaksi? Jos puhut ilmiöstä, se on yhteen. Mutta jos kuvailet tilannetta – ”minua vastaan tuleva henkilö” – silloin sanat pysyvät erillään.
• Sijamuodot: Tokmannissa vai Tokmannilla? Molemmat toimivat, mutta pieni sävyerokin syntyy: sisäpaikallissija viittaa paikkaan, ulkopaikallissija toimijaan.
• Sukunimien taivutus: Korte taipuu kuten sana korte: Kortteen, Kortetta. Jos mallia ei ole, etsitään äänteellisesti lähin, kuten Arkko → Arkkojen (vrt. harkkojen).

Tällaiset kysymykset näyttävät, että kieli ei ole vain sääntöjä, vaan jatkuvaa tulkintaa ja vivahteiden hahmottamista.

Kun neuvonta muuttuu tutkimusretkeksi

Harjoittelijoille kielineuvonta on kuin kielitieteen kenttäharjoitus. Jokainen yhteydenotto on pieni tutkimus: miksi tämä muoto tuntuu vieraammalta kuin toinen, mistä sana on peräisin, ja mitä eri vaihtoehtoja voisi suositella?

Kotuksen neuvontaa ei kannata ajatella tiukkana kielipoliisina. Se ei jaa sakkoja pilkuista, vaan auttaa löytämään luontevan tavan ilmaista asia. Tavoite on aina sama – edistää sujuvaa, ymmärrettävää ja rikasta suomen kieltä, olipa kyse hallinnon tekstistä, uutisjutusta tai sosiaalisen median postauksesta.

Mitä yhteistä on Sanuli-pelillä ja kielineuvonnalla?

Kielineuvonnan havainnot voivat yllättäen parantaa myös Sanuli-taitoja.

• Yhdyssanojen taju auttaa huomaamaan, missä sanan rajat kulkevat.
• Sijamuodot tuntemalla hoksaa, miten sanat taipuvat eri päätteisiin – Tokmannissa, Tokmannilta, Tokmannin…
• Nimien taivutukset taas opettavat päättelemään, mihin taivutustyyppiin sanat kuuluvat.

Samalla pelaajasta kasvaa tarkkakorvainen suomen rakenteen lukija. Pelatessa oppii, mutta niin tekee myös kielineuvojakin.

Kielineuvonta elää ajassa

Kielineuvonnan perinne Suomessa ulottuu jo vuosikymmenten taakse, mutta kanavat ovat muuttuneet. Nykyään apua kysytään puhelimen lisäksi sähköpostilla, WhatsAppilla ja jopa Instagramin kautta. Sosiaalinen media on tehnyt neuvonnasta avoimempaa ja helposti lähestyttävää.

Tässä työssä yhdistyvät tarkkuus ja empatia – tiede ja arki kohtaavat. Jokainen vastaus on pieni pala kansallista kielitarinaa, jossa suomen kieltä hoidetaan yhteisvoimin.

Miksi kaikki tämä on tärkeää?

Kielineuvonta tekee paljon enemmän kuin vain vastaa kysymyksiin:

• Se lisää kielitietoisuutta ja auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa kieltään.
• Se pitää yleiskielen elinvoimaisena ja hyvinvoivana.
• Se luo yhteyden kielen käyttäjien ja kielipolitiikan välille.
• Ja ennen kaikkea, se tekee suomen kielestä yhteisen – kaikkien omistaman ja vaalimisen arvoisen.

Mitä sinä kysyisit Kotuksen kielineuvonnalta, jos puhelin olisi kädessäsi juuri nyt?
Tai oletko ehkä huomannut Sanulia pelatessasi oppineesi uuden säännön, jota et ennen tiennyt?

Ehkä se onkin kielineuvonnan kauneus – se muistuttaa, että kieli ei ole vain väline, vaan yhteinen elävä tarina, jota kirjoitamme joka päivä yhdessä.