Kotus muuttaa historialliselle Rauhankadulle – suomen kielen uusi aikakausi alkaa Helsingin sydämessä
Kuvittele tämä: vanha, jykevä rakennus Helsingin sydämessä, seinät huokuvat historian havinaa ja ikkunoista avautuu näkymä menneeseen ja tulevaan kielen maailmaan. Tähän kulttuuriperintöä kunnioittavaan miljööseen on kohta muuttamassa Kotus – virallisemmin Kotimaisten kielten keskus – mukanaan laaja kielitietovarasto, neuvontapalvelut ja kielinörttien sydämiä sykähdyttävät sanakirjat.
Kyse ei ole mistään tavallisesta virastomuutosta. Tämä muutto heijastelee laajempaa valtion toimitilastrategiaa, jossa eri virastoja keskitetään yhteisiin tiloihin. Kotus saa uuden kotinsa Rauhankatu 17:ssä, historiallisessa rakennuksessa, joka tarjoaa uudenlaisen, yhteisöllisen työympäristön.
Kielen koti uudistuu – vanhan arvon säilyttäen
Rauhankatu 17 on kansallisesti merkittävä rakennus, jonka juuret juontavat vuoteen 1890. Tulevaan käyttöön sitä ei pelkästään remontoida, vaan se restauroidaan huolellisesti, Museoviraston valvonnassa. Rakennuksen uusi elämä alkaa peruskorjauksella vuonna 2026 ja huipentuu virastojen avautuessa yleisölle vuonna 2028.
Uusissa tiloissa toimii tulevaisuudessa useita toimijoita:
- Kotimaisten kielten keskus
- Kansallisarkisto
- Opetushallitus
- Celia-kirjasto
- Suomen Akatemia
Tavoitteena on rakentaa ympäristö, joka mahdollistaa virastoja ylittävän yhteistyön ja ideoiden vapaan liikkumisen.
Monikäyttötilat ja lisää ihmiskontakteja
Kotuksen työ ei rajoitu pelkkiin kielineuvoihin. Se kattaa muun muassa:
- kielipalvelut
- nimistönhuolto
- sanakirjatyö
- käsikirjoitustutkimus
Uudet tilat mahdollistavat paremman pääsyn aineistoihin mm. tutkijoille, viranomaisille ja kielestä kiinnostuneille kansalaisille. Arkistot ja kirjastokokoelmat saadaan entistä helpommin yleisön ulottuville. Myös Kotuksen asiakaspalvelu ja yleisötapahtumat voivat ottaa uusia muotoja – kielestä kiinnostuneille tarjoutuu jopa mahdollisuus tulla paikan päälle tutustumaan kielen kehitykseen.
Sanuli, sanakirjat ja kielikahvilat
Kotuksen aineistot eivät enää ole vain tutkijoiden käyttössä. Ne voivat innoittaa erilaisia kielellisiä harrastuksia. Esimerkiksi suomenkielinen sanapeli Sanuli hyödyntää Kotuksen ylläpitämää kielitietoa ja vanhoja sanakirjoja. Tällaiset pelit voivat rikastua entisestään, kun kieliaineistoja tuodaan näkyvämmin esille – tai ehkä jopa uusia tapahtumaformaatteja, kuten kieliteemaisia kahviloita, syntyy ympärille.
Yhdistämällä kielen, teknologian ja yhteisöllisyyden, voidaan kehittää uusia tapoja ymmärtää ja juhlia suomen kieltä.
Yksi strategia, monta hyötyä – myös ympäristölle
Valtion toimitilastrategian tavoitteena on:
- Tehostaa tilankäyttöä
- Vähentää hiilijalanjälkeä
- Lisätä virastojen välistä yhteistyötä
Kun kieliasiantuntemus ja muu virkatieto kohtaavat saman katon alla, syntyy uutta vuorovaikutusta. Tämä voi tukea suomen kielen kehitystä digitaalisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa esimerkiksi selkeyden, saavutettavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmista.
Yksi muutto, monta mahdollisuutta
Lopulta Kotuksen muutto on enemmän kuin logistiikkaa – se on uuden, merkityksellisen ajanjakson alku suomalaiselle kielityölle. Uudet tilat, uudet mahdollisuudet ja kasvava yleisön osallistuminen kielentyöhön voivat tehdä kielestä entistä näkyvämmän ja arvostetumman osan arkeamme.
Se voi myös auttaa meitä kaikkia pohtimaan, miksi kieli on tärkeä osa yhteisöämme – ja miten jokainen sana kertoo tarinan omasta ajastaan ja käyttöstään.
Mitä sinä toivot Kotuksen uudelta kodilta? Entä mikä sana Sanulissa on saanut sinut tarttumaan sanakirjaan? Keskustellaan kielestä – se tuo meidät lähemmäs toisiamme.