Saamen kielten viikko kutsuu mukaan – yhdessä elvytämme kielen, kulttuurin ja monikielisen tulevaisuuden

Joka vuosi Saamen kielten viikko muistuttaa meitä jostain hyvin olennaisesta: kielten monimuotoisuus ei ole vain kaunis ajatus, vaan todellinen yhteiskunnan rikkaus. Se ei koske vain saamelaista vähemmistöä, vaan meitä kaikkia, jotka jaamme tämän maan ja sen kielet. Kotus herättelee meitä pohtimaan, miksi saamen kielten säilyminen on niin tärkeää — ja mitä me jokainen voisimme tehdä sen eteen.

Yhdeksän kieltä, kolme kotimaista

Moni ei ehkä tiedä, että saamen kieliä on peräti yhdeksän. Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Nämä kielet muodostavat Euroopan alkuperäiskielten oman, ainutlaatuisen kieliperheen. Ne ovat etäisiä sukulaisia suomelle ja virolle, mutta niin omintakeisia, ettei niitä ymmärrä ilman erillistä opiskelua. Jokaisella on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoituksensa — oma maailmansa.

Kotus muistuttaa, että nykyään vain noin puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään. Ja kun kieli alkaa hiipua, kyse ei ole vain sanoista — kyse on ihmisoikeuksista, kulttuurista ja identiteetistä.

Lait eivät yksin riitä

Saamen kielten asemaa suojaa saamen kielilaki, mutta lakikirja yksin ei pelasta yhtäkään kieltä, jos se ei soi ihmisten arjessa. Siksi tarvitaan elvytystoimia, opetusta ja ennen kaikkea näkyvyyttä.

Saamen kielten huolto ja kehittäminen on monen tahon yhteistyötä:

• Sámi Giellagáldu hoitaa kielenhuoltoa ja sanaston kehittämistä,
• Oulun yliopiston Giellagas-instituutti tutkii ja opettaa kieliä ja kulttuuria,
• ja Kotus ylläpitää Suomessa saamen kielten lautakuntaa, joka antaa suosituksia ja tekee yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Nämä tahot pitävät huolen siitä, että kieli elää – että uusia sanoja syntyy, kielen rakenne pysyy vahvana ja terminologia kehittyy ajan mukana.

Kieli osaksi arkea

Saamelaiskäräjät haluavat teemaviikon aikana tuoda saamen kielet näkyviksi kaikkialla – koululuokista työpaikoille.

Ja tosiasiassa jokainen voi osallistua. Voit opetella saamenkielisen tervehdyksen, järjestää pienen tapahtuman tai vaikka jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa. Hyvä paikka aloittaa on Oktavuohta-sivusto, josta löytyy opetusaineistoa ja materiaaleja. Siellä kielen oppiminen muuttuu läsnä olevaksi ja eläväksi – myös lapsille ja nuorille, joille monikielisyys on jo osa tulevaisuutta.

Mitä yhteistä on Sanulilla ja saamen kielillä?

Jos olet joskus jäänyt pohtimaan Sanuli-pelin logiikkaa, saamen kielet voivat tarjota siihen yllättävän näkökulman.

Inarinsaamessa, koltansaamessa ja pohjoissaamessa sananmuodostus on monivivahteista – päätteitä, vartaloita, vokaalivaihtelua. Kun huomaa, miten sanat rakentuvat näissä kielissä, alkaa nähdä tutun suomenkin eri tavalla. Suomen Utsjoki on pohjoissaameksi Ohcejohka ja Inari taas Anár – nimet, jotka kertovat kielten välisestä yhteydestä ja historiasta.

Uhanalaisia, mutta ei yksin

Kotus ylläpitää myös blogia nimeltä Uhanalaisten puolella, jossa asiantuntija Lotta Jalava kirjoittaa, miltä vähemmistökielen arki näyttää konkreettisesti. Blogi avaa oven kielten maailmaan – sinne, missä opetusta kehitetään, materiaaleja syntyy ja uudet sukupolvet ottavat saamen kielen omakseen.

Tulevaisuus rakentuu yhteistyöstä

Saamen kielten elvyttäminen ei ole yhden viraston tai tutkijan tehtävä. Se vaatii yhteistä tahtoa – kouluissa, virastoissa, tutkimuksessa ja arjessa. Kieli pysyy elossa vain, jos sitä puhutaan ja arvostetaan. Jokainen sana, joka lausutaan, on askel sen puolesta, että se säilyy.

Saamen kielten viikko muistuttaa meitä siitä, että kielitietoisuus on osa yhteistä sivistystä. Kun opimme lausumaan saamelaisia nimiä oikein, kunnioitamme historiaa. Kun lainasanoja käytetään arvokkaasti, vaalimme kulttuurista monimuotoisuutta. Ja kun tiedämme, missä mitäkin saamea puhutaan, emme enää ole vain vieraita sen maailmassa — olemme osa sen tarinaa.

Lyhyesti

• Saamen kieliä on yhdeksän, joista kolme elää Suomessa.
• Lait turvaavat aseman, mutta elvytys ja näkyvyys pitävät kielen elossa.
• Sámi Giellagáldu, Giellagas-instituutti ja Kotus tekevät tärkeää yhteistyötä.
• Teemaviikko innostaa kaikkia oppimaan ja osallistumaan.
• Kielitietoisuus rikastuttaa sekä arkea että leikkimielisiä kielipelejä.

Miltä Saamen kielten viikko kuulostaa sinusta? Oletko ehkä käyttänyt saamenkielistä sanaa joskus arjessasi – tai löytänyt siitä inspiraatiota vaikkapa uuteen Sanuli-ratkaisuun?