Kesäkuun kieliuutiset: tekoälysoopa, murresanat ja karjalan kielen nousu

Kesäkuun 2025 kielimaailma kuhisi elämää kuin markkinatori kesäpäivänä. Kotimaisten kielten keskus eli Kotus julkaisi uutiskatsauksensa, joka ei todellakaan jäänyt kuivaksi kielipoliittiseksi raportiksi. Se käsitteli isoja kysymyksiä suomen kielen tilasta, pohti uuden maailman (lue: tekoälyn) sanastoa, kurkisti ruotsalaismurteisiin ja muistutti meitä kaikkia siitä, ettei kieltä kannata pelätä. Ja hei – siinä sivussa tarjottiin myös makeita vinkkejä Sanuli-pelin ystäville.

AI-soopa vai tekoälytauhka – mikä sanaraportin voittaa?

Tekoäly puskee sisällöntuotantoon joka kolosta, mutta sen tuotos ei aina häikäise laadulla. Kansainvälisesti tämä massatuotettu höttö tunnetaan nimellä “AI slop” – mutta miten sanotaan suomeksi, kun sisältö on belangitonta täytettä, eikä juuri päätä silittele?

Tietotekniikan Tivi-lehdessä kielenhuoltaja Henna Makkonen-Craig ja toimittaja Suvi Korhonen heittivät ilmoille käännösehdotuksia:

• AI-soopa – kepeä, iskevä ja helposti ymmärrettävä. Lyö sanojen ”tekoäly” ja ”soopa” hynttyyt yhteen kuin stand-up-koomikko ja lavamikki.
• Tekoälytauhka – maustettu murresanalla ”tauhka”, joka tuo mieleen romukasan tai kirppislavojen pohjimmaiset.

Kumpi kuulostaa paremmalta sun korvaan? Molemmat herättävät mielikuvia roskatulvasta, jossa laatutavara hukkua humpsahtaa. Makkonen-Craigin mukaan kuitenkin aika – ja käyttö – näyttävät, kumpi jää elämään.

Pienenä bonuksena Sanuli-pelaajille: sanoilla, kuten AI-soopa (huom! yhdysmerkki paikallaan), voi olla pelissäkin yllättävää hyötyä. Tiedä vaikka nappaat bergsbonin voiton uudissanan kautta.

Murresanoja R:llä – lisää elämää ruotsalaismurteisiin

Suomen ruotsalaismurteet saivat kesäkuussa vähän lisää pontta purjeisiinsa: nimittäin tuhat uutta sana-artikkelia vanhaan kunnon Ordbok över Finlands svenska folkmål -sanakirjaan. Ja mikä merkittävä merkkipaalu! Nyt kirjain R on täysin kartoitettu.

Vaikka kyse on vähemmistökielestä, vaikutus heijastuu laajemminkin. Moni ruotsinkielinen sana, kuten ”skrappiä” (roskata) tai ”brygga” (rakentaa), on jo hiipinyt suomen arkikieleen. Kuka tietää, mitä vielä tullaan lainaamaan?

Sanuli-vinkki: älä hyljeksi oudompia sanoja. Uusi voit kallistua vanhaan murteeseen.

Karjalan kieli nousee ja selkokieli selkeyttää

Mitä tulee kielipolitiikan isoihin liikkeisiin, yksi kevään rohkaisevimmista oli karjalan kielen elvytyshanke. Sveriges Radion haastattelussa kieli- ja kulttuuriasiantuntija Lotta Jalava toi esiin, että karjalan kieli ei ole kadonnut – se on vain pienen hetken ollut taka-alalla.

Nyt sen käyttöä kasvatetaan konkreettisesti:

• opetusta lisätään
• mediaan tuodaan näkyvyyttä
• karjalalle etsitään uusia käyttöyhteyksiä

Toinen selkeä kielipoliittinen askel nähtiin arkikielessä – tai pikemminkin virallisessa kielessä. Kelaa koskeneessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin ihmiset ymmärtävät päätöstekstejä. Johtopäätös: ei ole samantekevää, miten virkateksti kirjoitetaan. Selkeä kieli voi ratkoa enemmän kuin byrokratiaa – se voi jopa ratkaista ihmisten arkea.

Sanuli-pelaajalle muistutukseksi: joskus byrokraattinenkin sana saattaa olla se ratkaiseva pisteen tuoja, varsinkin jos ymmärrät sen rakennetta ja vivahdetta.

Kielihäpeä – puhu vaikka vähän päin honkia

Yksi katsauksen puhuttelevimmista teemoista oli kielihäpeä – se piilevä epävarmuus, joka estää meitä käyttämästä kieltä ennen kuin osaamme sen ”täydellisesti”. Kotuksen johtaja Leena Nissilä sanoi sen selkeästi: tätä pelkoa pitää torjua.

Hän varoitti myös siitä, että englannin käyttö valtaa tilaa tilanteissa, joissa pitäisi rohkeasti puhua suomea. Hänen viestinsä: kieltä ei opi, jos ei käytä. Virheet eivät ole este – ne ovat todiste siitä, että opit ja etenet.

Siksi myös Sanuli-pelissä kannattaa uskaltaa kokeilla outojakin sanoja. Kuka tietää, ehkä juuri se epävarmalta tuntunut vaihtoehto tuo käänteen.

Mikä jäi käteen?

Kesäkuun kielikatsaus muistutti meitä siitä, miten kieli elää – välillä hiljaa kuiskaten, välillä isosti pamauttaen. Tässä kuussa tapahtui muun muassa:

• Uusi AI-termi nosti keskustelun sisällön laadusta tekoälyn ajassa.
• Ruotsalaismurteiden sanakirjaan lisättiin 1 000 uutta artikkelia.
• Karjalan kieli sai näkyvyyttä ja konkreettista tukea elvyttämiseen.
• Virkakielen ymmärrettävyys nousi keskiöön.
• Ja ennen kaikkea: muistutettiin, että kieltä pitää käyttää, ei pelätä.

Mitä sinulle jäi mieleen? Oletko enemmän AI-soopan vai tekoälytauhkan kannattaja? Entä keksitkö ihan uuden, napakan suomennoksen AI-roskalle?

Jaa ajatuksesi – mutta ennen kaikkea: käytä kieltä. Vähän, paljon, virheineen. Sillä juuri niin kielet pysyvät elossa.